perjantai 26. heinäkuuta 2013

Olemattomat kauneusrutiinit.

Mie olen tässä viime päivinä funtsinu pikkasen semmosta hommaa ko kauneusrutiinit. Netissä ja naistenlehissä näistä asioista paukutetaan koko ajan, mutta minun piti ihan oikeasti miettiä että mitkä ne on ne meikän kauneusrutiinit. Siis millä tavoin pidän yllä tätä jumalaista ulkomuotoani? (höhö.)

Miettimisen tuloksena totesin, että ok: 
- Peseydyn säännöllisesti. Iso plussa.
- En peitä päivittäin naamaani kilokaupalla pakkelia. Meikkaan kyllä hieman lähtiessäni ihmisten ilmoille (pakko vähintäänki laittaa ripsaria ja kulmiin väriä, ettei näyttäs ihan syöpäpotilaalta), mutta kunnon sotamaalauksia ei tällä naamalla nähdä edes iltariennoissa (ai missä riennoissa?). Syy voi toki olla siinä, etten vaan osaa meikata kovinkaan taidokkaasti..
- Pesen ne meikit joka ilta. En siis vaan pysty laittamaan nukkumaan ripsarit silmissä! Jopa niiden railakkaiden iltarientojen jälkeen olen aina ollut sen verran tolkuissani, että meikit on pitänyt pestä kotia päästyä.
- Harjaan hiukset joka aamu. Ei ole koskaan kehittynyt mahottomia takkupalloja.

Näiden kohtien jälkeen piti miettiä jonkin aikaa. Sitten voisi kai mainita, etten pahemmin piittaa roskaruuasta (toki poikkeustilanteita löytyy), eli ruokavalio lienee ihan ok. Liikun välillä enemmän ja välillä vähemmän, kuitenkin käveltyä tulee aika paljon ja töissä ei tuu istuskeltua, vaikka ajoittaiset kassavuorot siihen tarjoaakin tilaisuuden.

Esitellään tähän väliin meitsin kesäkasvot. Punoitus johtuu siitä, että oli kuuma ja on vaan niin hemmetin rankkaa saada ite kännykällä otettua naamastaan siedettävä kuva. Nii ja mahollisimman vähän heilahtanu. Turhauttaahan se, en edes jaksanu laskea montako näppäsin, mutta voin kertoa ettei tuo ihan parin ensimmäisen joukosta löytynyt :D

Ei, en ole kuvassa alasti. topin olkaimet ovat jääneet hiusten taakse.

Kahteen asiaan olen tässä havahtunu kesän aikana. Ihon kosteutus ja veden juominen. Tai no, neki on vielä lapsenkengissä, mutta parempi ku ei mitään vaivannäköä! Omistan sellaisen puntarin, joka ilmoittaa käyttäjän painon lisäksi myös rasvaprosentin ja nestepitoisuuden. Aparaatin mukana tuli myös suuntaa antava taulukko eri ikäluokkien rasvaprosentti- ja nestepitoisuussuosituksista, minkä mukaan olen yhtä kuiva ku viiskymppiset rouvat. Olen nyt sitten koettanut asian suhteen skarpata ja ryypiskellä iltaisin vettä samalla kun töiden jälkeen istahdan ruudun ääreen tsekkaamaan feben ym. supertärkeää.

Ihon kosteutuksesta taas: Mie en vain jaksa rasvata kroppaa millään tavalla säännöllisesti. En yleensä rasvaa ellei oo ihan häiritsevän kuivana jokin. Nyt sitten lopultakin kokeilin meikkivoiteen ja kasvovoiteen sekoittamista meikkausvaiheessa. Kätsy homma! Tuli heti rutiiniksi! Kesällä ku ei huvita paljoa tohon nassuun lätkiä, varsinki ku toivoisin että pisamaviljelmäni näkyisivät. Kuitenkin pieni meikki ei ole pahitteeksi kun on tällainen punastelija. Kasvovoide ohentaa sitä meikkivoidetta just sopivasti ja samalla tulee huolehdittua naamastaan. Miksi meikää ei ole koskaan valistettu näistä jutuista? Hei pliis joku, pitäkää mulle semmonen niksinurkka!

Tukka pestään ja käytetään hoitoainetta. Välillä myös ennen saunaan lähtöä läträän kookosöljyllä ja pyyhe päässä haudotaan siellä saunan lauteilla. Lisäksi kookosöljyllä ja ruokasoodalla tulee aina viitseliäisyyden iskiessä saunan jälkeen pestyä naama --> kuorii ja kosteuttaa. Muutenhan tuo kuoriminenkin on aika vähissä näistä vakiojutuista. Tukkaa en osaa laittaa. Siksi se on lähinnä joko auki tai kiinni. Voi, loppukevennykseksi olisikin ollut täydellinen juttu! Tänä aamuna yritin tehdä celtic knot -kampausta hiuksiini (kuva alla) ja tukkaki oli just sopivasti pikkasen likanen, että olisi pysynyt aloillaan. Jos joku olisi videoinut ne lukuisat yritykset ja nopeuttanut ne pikkuorava-tahteihin, niin olisihan siinä ollut viihdepläjäystä. Voi sitä turhautumuksen määrää! Se kuvastaisi niin hyvin meikän kauneusrutiineja. Yritys hyvä, mutta ei vaan osaa/jaksa/viitsi.

Kuva: Twistmepretty.com. Kuvaa klikkaamalla pääset tutorialiin.

Hatunnosto teille, jotka jaksatte pitää hyvää huolta ulkonäöstänne. Meikäki skarppailee pikkuhiljaa!

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

marma marma marmatus.

Mie olen ihan lepposa ja ihmisystävällinen tyyppi. Kuitenki joskus... noh, idiootit ihmiset saa meikäläisen sapen kiehumaan.

Töissä tietenki asiakaspalveluhommissa on tullu monentyyppisiä ihmisiä vastaan. Kaupan kassalla asioimisesta on tietenki ollu mediassa jo jokin aika sitten puhetta, mutta sanonpahan vaan vielä:

Myyjäkin on ihminen. 
ihan oikeasti. On kohteliasta tervehtiä, ottaa katsekontaktia ja kiittää. Ainakin edes tervehtiä ja kiittää. Että mie inhoan niitä teinipoikia, jotka lyö energiajuomansa tiskiin, eivät tervehdi ja ainoa mitä suusta pääsee on vaihtorahoja antaessa: "ei kuittia". Ai että inhoan myös niitä, jotka vastaa tervehdykseen "mikä on sinisen L&M:än numero?". Tai sitten "muovipussi". Onko vielä liikaa pyytää, että odotettaisiin sitä omaa vuoroa, ennenku huudellaan, että sanoppa nyt se Pall Mallin keskivihreän numero (mikä tietenki myyjän pitäisi osata ulkoa, ei sillä väliä vaikka hän ei itse tupakoisi). 
Onhan niitä aasiakkaita vaikka kuinka. Niitä, jotka jaksavat jo jonottaessa marmattaa, että kamala kiire ja hokevat sitä myös myyjälle kassalla. Ja niitä, jotka eivät vastaa myyjän toistaessa kysymyksen esimerkiksi plussa-/bonuskortista. 

Ok, tuo oli nyt vaan hieman paisunut sivuseikka :D Tänään mulla yksinkertaisesti ketutti se, kun selailin tori.fi-sivuston ilmoituksia ja törmäsin tyyppiin, joka siellä myy Ikean Lack-sohvapöytiä tuplahinnalla. Strategisesti jätetty vain ilmoittamatta, minkä firman tuote on kyseessä. Kyllä mulla vähän ketutti katsoa sitä, että kyseinen sohvapöytä maksaa ikean sivuilla 20e ja tämä myyjä yrittää saada siitä 40e.

Mutta onneksi kolikolla on myös kääntöpuoli ja rehellisiäkin ihmisiä on olemassa. Samaisella nettisivustolla vain hetkeä aiemmin on joku jättänyt ilmoituksen, jossa ANNETAAN kahvipakettia vastaan tuollainen samanlainen sohvapöytä. Tämän ilmoituksen jättänyt henkilö myöskin on ilmoittanut tuotteen mittojen lisäksi sen alkuperän.

Ok, marmatus off. Yhteenveto tälle aamulle olkoon: tyhmät ihmiset ovat tyhmiä.
Jospa nyt nauttisin loput aamukahvistani ja koittasin rauhottua. Voisin vaikka vähän joogata. On onneksi vielä tunteja aikaa ennen iltavuoroa. :)

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Niin se aika kulkee

Ohop. Viimeksi, kun täällä päivittelin kuulumisia, oli vielä toukokuu! Mutta eipä tässä ole hurjasti kertomista. Valmistuin ja sen jälkeen aika pitkälti aika on kulunut vain töissä.

Oikeasti suurin muutos on tapahtunut meidän viherpeukalointi-osastollamme. Viime päivityksessä ihastelin nopeasti kasvavaa sinappia. No, se yhä kasvaa ihan hullua vauhtia! 
Kesäkuun puolella oltiin vielä tällaisissa kuvioissa:

takarivissä keskimmäisessä kipossa sinappi isoine lehtineen. Kaikki pienemmät chilejä.
Tuossa vaiheessa oltiin ostettu Tuurista halpoja valkoisia muoviruukkuja. Tällä hetkellä pähkäilen niiden rumuuden kanssa. Olen miettinyt voisiko niitä maalata ja millä väreillä? Tai pitäisikö yrittää kynsilakka-marmorointia? Tiedän, etten jaksa virkata kaikille söpöjä ulkokuoria. Tuunausvinkkejä otetaan vastaan ilolla!

Kesä on kuuma ja meidän kämppä superduperkuuma! Kaikki ikkunat ja räppänät kun saavat nauttia auringonpaisteesta ihan aamuvarhaisesta iltapäivään asti. Läpivetoa ei saa millään keinoin, eli täällä sitten hikoillaan ja allekirjoittanut on yhtenä aamuna ehtinyt klo 9 ja 12 välillä käydä kahdesti suihkussa ennen töihin lähtöä. Töissä on ihanaa, siellä on toimiva ilmastointi.

Ensimmäisen yksilön maistelu. Voin kertoa, ettei Mikkostakaan ensihaukun jälkeen enää hymyilyttänyt.

Tällä hetkellä meidän parvekkeen viherkasvusto on vähän tuota.. levinnyt käsiin? Chilien ja sinappien lisäksi partsilla majailee tällä hetkellä bonsai-fiikkus, orvokkiamppeli, basilika ja korianteri. Ja voin kertoa, että ollaan pulassa, kun tulee syksy ja kaikki pitäisi siirtää sisälle. Tässä ollaan jo vähän lupailtu pariin suuntaan, että syksyllä meiltä voisi saada chilikasvin hyvään kotiin. Ja mie yritän etsiä uutta kämppää kriteereinä: läpitalon asunto ja isot ikkunalaudat kasveja varten!

Nykytilanne.




Mutta tiättekö mikä on aika ihanaa? Tulla saunan välissä saunakaljalle parvekkeelle, lätkiä Unoa ja maistella samalla niin basilikan lehtiä kuin korianterin ja sinapinkin. Etenkin sinapin lehdet ovat olleet alkukesän ajan aivan ihania! Heti kun karvaisen lehden oudosta suutuntumasta pääsee ohi niin pieni sinappinen jälkipolte on hurmaava! Sopi tosi hyvin myös leivän päälle! Googletukseni peruteella lehdet kuitenkin rupeavat muuttumaan loppukesästä kitkeriksi, joten tästä makustelusta kantsii nauttia vielä kun voi.