tiistai 29. marraskuuta 2011

ohohoho
löysin sen enkun portfolion tehtävänannon. Olen kirjottanut ekalle sivulle, että deadline 5.11. eli reilu puolen vuoden sijaan nämä tehtävät onki reilu vuoden myöhässä. Okei, nyt mie nauran.
Ei muuta, carry on. Make it work ja sitä rattaa.

tunnelmassa kellumista

Takana ihana viikonloppu kolmen upean, ihanan, erilaisen naisen kanssa. Meillä on erilaiset elämäntilanteet, erilaiset luonteet, erilaiset tyylit. Ja me kaikki vietimme viikonloppua pienessä yksiössäni tullen toimeen mainiosti.

Sain ystävien näkemisestä energiaa tarttua kouluhommiin ja sunnuntaina heän lähettyä otin ja kirjotin neljä koulutehtävää, palautin ne ja lähetin vielä pari sähköpostia opettajille. Mie koetan vähentää arjen aikani tuhlaamista lämpöisen viltin alla Greytä katellen ja virkaten. Oispa ihana kerranki mennä lomalle Muonioon ilman, että mukana on monisteittain tehtävänantoja, jotka kuitenki venyvät laukun pohjalla mieltä ahdistamassa. Kunnianhimoinen ajatus, I know. Mutta ei mahdoton. Varsinkin jos jatkan tällä tahdilla, minkä aloitin sunnuntaina :)

Tänään oli koulua vain ruotsin kokeen verran. Tehtiin vielä sen jälkeen Hannan kanssa tuotteistamisen kehittämistehtävää. Tulin kotiin, tiskasin viikonloppuna kertyneen tiskivuoren (suurinpiirtein kaikki astiat, mitä omistan), söin ja nukahdin parin tunnin päikkärit. Heräsin ihan unipöhnäsenä ja vuorokaudenajasta sekaisin. Onneks tässä on vielä vuorokautta aikaa ja voisin jopa alkaa tekemään reilu puoli vuotta myöhässä olevaa enkun portfoliota (itkiskö vai nauraisko?). Onneks opettaja oli jalo ja lupasi että pääsen kurssin läpi kunhan palautan loput tehtävät.

Sain ihanalta Mimsiltä tuliaisina mm. ihan minun näkösiä ikean kynttilöitä. En ole aiemmin ollut kynttilänvalossa istuskelija, mutta viikonloppuna ja sen jälkeen on kyllä tullut hempeämmässä valaistuksessa viihdyttyä. Perään vielä hämyisen kämppäni tunnelmointia.

Greyn anatomiaa ja kolmen suklaan jäätelöä.. huh mikä forever alone -asetelma.

käytiin Fernandossa likkojen kans. Fernandon miekka, omnom!

su-iltana vihannesten dippailua. Kukkakaalista tuli uusi suosikki :p

Maislin tuoma gerbera ja ikeakynttilää.


talouskouluajoilta roskikselta pelastettuja tuikkukippoja.
Ei se kynttilän hämyssä istuminen ole yhtään yliarvostettua, vaikka olenki niin luullu. Nyt koitan ahkeroia. Kuullaan!

maanantai 21. marraskuuta 2011

maanantaisen postauksen aika.

Viikonloppuna ei tapahtunut ihmeellisiä. Lähinnä erakoiduttiin kämpilleni poikkiksen kanssa. Unettomuus on jatkunu ikävänä, onneks viime yönä sain nukuttua ja näin unta mansikkakermavaahdon syömisestä.

Tänään olen velvollisuuksistani toteuttanut pöytävarauksen soittamisen la-illaksi Fernandoon ja ruotsin kotitehtävän kirjoittamisen. Lisäksi luin kertaistumalta uusimman Imagen kannesta kanteen ja tuijotin kiitettävän määrän Greyn toisen tuotantokauden jaksoja sekä virkkasin samalla itelleni uuden mössan.
Perjantaina tuli muuten valmiiksi poikkiksen uus kaulahuivi, tosin mallailin sitä itelleniki ku se mätsäs ihan kiitettävästi pipan kanssa
joo, istuin ruokapöydällä.
Ens vklpna tulee kolme mainiota M-neitosta tyköni. Meile ku joskus lukioaikana syntyi kuin huomaamatta sellainen, mitä nimitämme Gallup-Ringiksi. Täytimme kultaisina irc-galleria -aikoina sinne päiväkirjaan niitä mm. Demi.fi-sivustolta löytyviä kyselyhärpäkkeitä ja kävimme toki tunnollisesti lukemassa toistemme härpäkkeet, kopiomme itsellemme ja täytimme samat. Tämä meitä yhdistävä asia teki meistä porukan, joka pari kertaa vuodessa koittaa sopia kalentereihin tapaamisen jonkun kotiin viikonlopun ajaksi. Tällöin teemme ruokaa (usein tortilloja), ihastelemme hotelliaamiaisen veroista aamiaispöytää, jollaisen kyseisen miitin emännöitsijä aina loihtii, juoruilemme, katsomme ehkä jonkin ihanan hemppiselokuvan ja höpötämme tyttöjen juttuja. Tällä kertaa minun tehtävänäni on majoittaa neidit ja loihtia upea aamiaispöytä. Tyttöjä varten varasin myös Fernandosta pöydän, sillä pohdittiin että ois kiva käydä hienosti ulkona syömässä.

En mie aio muuta lätissä. On maanantai ja tallentava digiboksini on täyttynyt ihanista sarjoista. Siirryn siis tuohon toiselle puolelle kämppääni, sängylle ja viltin alle tuijottelemaan digiboksin tallenteita.
Hienoa viikkoa! Muistakaa heijastimet ja koittakaa varoa liukastumista ettei käy pahasti!

torstai 17. marraskuuta 2011

There are not many things in life so beautiful as true friendship.



rakastan greyn anatomiaa ja Meredithin ja Christinan ystävyyttä. Parhautta.
Näin piti tehdä kerran yhden kaverin kanssa ku oltiin vielä huikeilla hiuksilla varusteltuja.
Mulla on välillä sikamaisen huonoja päiviä. Ku tuntuu että ne vanhimmat ja vankimmiksi aatellutki ystävyyssuhteet tuntuu kuihtuneen. Mutta sitten kun pitkästä aikaa saa purkautua sellaiselle ystävälle, johon on vuosien saatossa kaikenlaisin oksahaaroin kietoutunu, vitsit miten hyvän mielen se tuo.

no sitäpä!

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

nörttäilyä ja vähän boulderingia i guess

Viime öinä olen nukkunu ihan käsittämättömän huonosti. Minun niska ja hartiat on niin jumissa, että pakko herätä keskellä yötä ja nousta sängystä ylös venyttelemään. Pitäs vissiin käyä jossaki ammattilaisen hierottavana, muttako en ole koskaan käyny ni olen tehny siitä itelleni liian ison kynnyksen.

Eilen lähettiin viiden luokkakaverin kanssa Mikkelin jäähallille seinäkiipeilemään. Oltiin alunperin varattu sille meidän Extreme Run -joukkueelle tuo aika että voitaisiin vähän tutustua samalla toisiimme ku vaikka suurin osa on luokkatovereita niin osaa en ole koskaan puhutellutkaan. Kävi kuitenki niin kurjasti, että meidän joukkueesta olis paikalle ollu pääsemässä vain kolme, ni ruotsin tuntien jälkeen sitte huikkailtiin luokkatovereille, että seinäkiipeilyä 1-2h 4€, miten ois? Ja sinne mentiin. Oli kyllä siistiä, voisin käyä joskus uudestaanki! Harmitti ku tajuttiin ettei kameraa ole mukana, mutta kaveri otti minun iPhonella kuvia sitte. Minun kiikkumisesta ei valitettavasti ole kuvia (ei siis todistusaineistoa että kävin ihan katon rajassa!) koska just sillon Tolu soitteli illan lauluharkkojen aikataulusta.

Mutta hittolainen, olin niin adrenaliinin valtaama, että kiipesin vain menemään ja jännitin aina että osuuko jalka kohdalleen ja saanko seuraavasta otteesta kiinni. Yhtäkkiä olinki katonrajassa ja varmistaja, meitä ohjannut mies kehotti ottamaan kiinni köydestä ja nojaamaan taaksepäin istualteen. Siinä ku ekan kerran katoin alas ni taisin päästää pari kirosanaa. Muistin samantien etten ole ihan mukavimmillani korkeissa paikoissa. Mutta olihan se siistiä! Piti vielä kokeilla himpun jyrkempää seinää  ilman valjaita (alla patja varmistamassa ettei käy kuinkaan tietenkään) ja jäi kiukuttamaan kyllä ihan sikana ku olin yhtä otetta vaille viimeistä, mihin saatiin ilman valjaita kiivetä. Tietenki just sillä hetkellä käsistä loppu voimat, enkä löytäny enää jalansijaa.
Se oli just sellanen pelkohetki. Tiesi, että nyt jos irrotan käden ja yritän tavoitella ylempää nii ihan varmana tipun. Ja niihän siinä kävi, putosin ihan viime senteillä, jos tämä sanamuoto sallitaan. Ja alhaalla kiukutti :D

kämpille tultuani käsiä pakotti, yritin vähän tiskata, mutta isojen astioiden ja kattiloiden tiskaus ei vain onnistunut ku käsissä ei ollu voimaa. OLIPA HUIPPUA!


Iltasin olen nyt pähkäilly pöytäkoneeni kanssa. Olen nörttäilly siihen erästä peliä ja tutustunut mm. termiin crack (ei huumehia ku nörttäilytermejä!) ja sain ylpeänä päteä luokkakavereiden kesken ku selitin kräkkääväni. Saako tällasta kertoa julkisessa blogissa :D
Toissailtana meinas kyllä pää hajota, varsinki ku minun atk-tukihenkilö (Mikko) on vähän nurinkurinen ja pitää arkena ainoastaan puhelinpäivystystä. Eilen sain sen sitte kuitenki pyörimään ja olin ihan mielissään. Ei vaan ihan kiitettävällä vauhdilla tuo kone sitä jaksa pyörittää, mutta kai mie nyt väliaikasesti tyydyn tuohon. Viikonloppusin saan pelata poikkiksen läppärillä, jossa on enempi potkua :D

maanantai 14. marraskuuta 2011

Virkkuuta!

Nyt mie testaan osaanko postata uudella lelulla!
Tehin viikonloppuna Mikolle pipon syyslomalla Ruotsista ostetusta langasta ja ny aloitin virkkaan itellekki uutta mössaa :)

Voinkohan mie lisätä kuvaa tähän? Ok vissiin pystyin. Ruskeasävyinen raakile siinä minun päässä on se Mikon pipo keskeneräisenä. Sitte vielä kuva saman merkin eri sävyisestä langasta + raakileen raakile päässäni :)

Ps. Huomaako joku mikä on kiivennyt seinälle? (;

long time no ocean

Päivitysvaatimuksia kerkes tulla jo äitiltä ja oletettavasti entiseltä kämppikseltäni. Pete on nääs ainoa, joka mulle anonyymisti kommentoi. Elikähei, oli pakko palajata Kylmien väreitten juurille. Ei luoja, miten huonosti voi postaus alkaa... itepähän pyysittä.

Muttajoo, koska olen tämmönen laiskiainen enkä jaksa kirjotella enää ees postaus/vko ni en voi sitte keskittyä mihinkään tiettyyn teemaan vaan tästä tulee todnäk sellanen romaanimittanen kertomus viime aikojen tapahtumista. Enigeis, asihaan!

Oli syysloma edellisen postauksen jälkeen. Ajelima Mikon kans siis välietappien kautta Muonioon. Koko viikon me lähinnä mähösimmä ja latasimma akkuja. Mutta se teki hyvää. Sitte lähtöä eeltävänä päivänä otima ja ajoima Pallakselle. Tuntia myöhemmin olima jonku nyppylän päälä vähän kylmissään ja hengästyneinä. Hitto ko en tajunu pölliä Mikon koneelta kuvia siitä reissusta että voisin kehua kuin korkealle kiipesimmä.

Viikot ei paljoa merkkaa mulle nykyhään. Mie käyn koulussa päivälä, lauleskelen porukalla kerran viikkoon kämpiläni, käyn ehkä pelaamassa kössiä Hannan kanssa ja no, muuten vaan istuksin sohvan pohjalla ja kudon ja katon sarjoja. Ja olen ihan onnellinen siinäkin. Viikonloppusin sitte tapahtuu enemmän ku poikkis tulee ja tulee ehkä käytyäki jossaki (vähintään chinamanissa noutamassa ruokaa. En kehtaa ees kertoa kuin monta kertaa kävin sielä viikon sisään. No kerronpa, ootappas. Toissa pe, su ja viime ke ja pe.) Hyvä vielä ko työntekijät tunnistaa jo, perjantaina ku menin Mikon ja Mimsin kans sinne ni myyjä oli heti tarjoamassa, että otetaanhan ruuat mukaan. Mut ei, me jäimäki sinne syömään! Haa-ha!

Mie haluaisin uuen kameran. Ehkä alkaisin taas näpsimään kuviaki enempi. Hei muuten, uudesta puheenollen. Kävin hommaamassa itelleni uuen lelun: iPhone 4:n.

Hauskaksi meni. Soitin Tolulle, että "huomena haetaan mulle iPhone4" ja mentiin sitte. Mie en saanu omaani heti, joten käytiin sitte toisen operaattorin liikkeessä ja Tolu otti samanlaisen itelleen mukaan :D sain seukkina päivänä omani, kerroin Mikolle ja äipälle. Noo, äiti soitti melko pian ja uteli puhelimesta ja hetken kuluttua oli seki tilannu omansa. Sitte vielä Mikko hommas viikonloppuna 4S-version. Suddenly kaikki ihmiset, keitten kans eniten olen kännykkäteitse yhteyessä, omistaaki iPhonen. Hauskaa.

Viime vklp oli ihana. Hyvän ruuan ja pelien täytteinen. Perjantaina näin ihanaa Mimsseniä vauvamasuineen. Käytiin sen ja Mikon kanssa, ylläripylläri, Chinamanissa vielä. Vietiin Mimssen kotiinsa ja ilta kului Mikon, tämän siskon ja sen poikkiksen kanssa otavassa pelaten Isännät vs. Emännät -peliä, Craniumia ja Avistaa !! Hei siis kuka muistaa vielä Avista-pelin? http://fi.wikipedia.org/wiki/Avista
Meilä oli lapsuuessa naapurissa serkuila nuo kortit ja aina ku käytiin niilä ni pelattiin Avistaa. Oli kyllä tosi hauskaa pelata sitä näin monien vuosien jälkeen ku oli unohtanu koko pelin.

Lauantaina pidettiin ihan yhteisestä sopimuksesta mähöilypäivä. Nukuttiin pitkään, Mikko keitti kahvin ja teki voileivät ja syötiin aamupala sängyssä (sillä erityisluvalla, että päätin vaihtaa petivaatteet sinä päivänä. Muuten ei leivillä murustelu minun sängyllä onnistuis!) pelaten samalla sims3:sta :D Käytiin tsekkaamassa uus kauppakeskus Stella, eksyiltiin väentungoksessa ja lopulta tultiin kämpille makkarakeiton tekoon. Katottiin Memento, mikä oli minusta toisaalta mielenkiintonen ja jännä, mutta mie en kestä sitä jos leffa loppuu jollain muulla tavalla ku "onnellisesti". Jäi vähän ahistava fiilis.

Isänpäivänä käytiin kirpparilla ja Mikon kotona maistelemassa kakkua ja Karjalanpaistia. Lisäks pähkäiltiin sikavaikean arvan kanssa, minkä Mikko osti isälleen lahjaksi. Se oli kohta turhan monimutkainen. Illemmasta tehtiin hampurilaisia ja kutsuttiin perjantain pelitoverimme syömään. Ruisleipä paahdettiin, väliin juuri paistettuja, ite tehtyjä jauhelihapihvejä ja sitte höystöjä. Oli kyllä maukkaita.

Viikonlopun runsaan ruanlaiton ansiosta mulla on nytte jääkaappi taas ääriään myöten täynnä, eli periaatteessa ei tarvis ko käyä maitoa viikola kaupasta. Mutta itteni tuntien mie kuitenki menen ja ostan kaikkea ylimäärästä vaikkei tarvis. Sitäpaitsi mie tykkäsin Stellan uudesta S-marketista, joten sinne ihan haluttaaki lähteä asioimaan. Voi vänkäkorva, mitäköhän tästäki tulee?

Hejjaa, turhanpäiväinen sepustus viime ajan menoista olla tässä. Das ist alles. Ensi viikkoon!